Syyriaan!

Cappadokia alkoi olla jo nahty ja saakin alkoi muistuttaa enemman suomen marraskuuta. Siis yobussilla kohti Syyriaa, ensin Antakyaan Turkin puolelle viela ja sielta rajalle. Turkissa bussit ovat pettamattomia mukavuudessa, tarjoiluun kuuluu aina juomat seka muffinssi tms, kaikki tietysti hintaan sisaltyen. Tallaista luksusta toivoisimme myos suomeen! Katkonaisten unien jalkeen saavuimme Syyrian rajalle, josta alkoi tuntua etta aloimme olemaan jo lahi-idassa (vaikka Turkkikin sita maantieteellisesti taitaa olla). Viisumin saaminen Syyrian rajalta sujui kuin vetta vain, piti vain olla oikeaa valuuttaa, euroja dollareita tai Syyrian puntia. Viisumin hinta vaihtelee maittain, suomalaisille 28$ kun taas britit maksavat 60$. Jenkit luonnollisesti tatakin enemman. Puolentunnin odottelun jalkeen jatkoimme kohti Aleppoa. Syyriassa saimme ystavallisen vastaanoton, mutta valitettavasti negatiivset puolet tulivat tutuksi nettisensuurin muodossa, Syyria kun on poliisivaltio ja hallituksen kaikenlainen vastustaminen kiellettya. Oppositiota taalla ei taida ollakaan ja Presidentin kuvat valvoo joka kadunkulmassa, hotelleissa ja ravintoloissa. Syyrian politiikassa on siis viela parantamisen varaa ja tamakin kirjoitus taitaa olla laitonta, mutta suomea ei taideta salaisessa poliisissa osata! Onneksi kun johtajat ja politiikan unohtaa Syyria on mita mukavin matkailumaa ja viela erittain edullinen. Kohtuullisessa hotellissa nukkuu alle kymmenella eurolla, ravintolassa syo muutamalla eurolla, katukeittiossa tatakin halvemmalla (ja herkullista on) ja parin tunnin junamatkan taittaa vain reilulla eurolla ykkosluokassa. Mukavaa siis!

Aleppossa yovyimme hauskassa vanhassa talossa sijaitsevassa Zahrat Al-Rabie hostellissa, joka oli ehka vahan nukkavieru mutta ajoi asian ja sijaitsi mukavasti keskustassa. Suuntasimmekin heti vanhaan kaupunkiin ja Aleppon isoon ja sokkeloiseen souqiin (eli basaariin) ja eksyimme heti, mika tosin on ihan suositeltavaa ja hauskaa. Kaduilla heratimme kiinnostusta. Luultavasti jokaiselle Syyrialaiselle opetetaan koulussa sanat "welcome" ja "whats your name", ja sanavarasto usein rajoittui naihin kahteen sanaan. Valilla tama on vahan koomistakin mutta sympaattista! Kiinnostus ulkomaalaisia kohtaan on useimmiten vilpitonta ja ystavallista.

Matias